Välimietteitä
Blogin kirjoittaminen on ollut terapeuttista. Välillä vanhoihin asioihin palaaminen on ollut hyvin raskasta, mutta terapeuttista. Oon kirjottanut blogia vasta hetken, enkä ehkä oo siinä vielä kovin hyvä. Välillä mun ajatus harhailee ja on vaikea pysyä selkeänä, kirjoittaa teille jotka olette vain blogin varassa. Mä tiedän että tuo virheen tehnyt neuvolatäti soitti Lastenklinikalle kysyäkseen vauvan vointia, mä myös tiedän ettei hänelle kerrottu mitään. Tonne neuvolaan jossa hoitovirhe tehtiin en ole sen koommin astunut jalallakaan. En enää muista kuka mulle silloin soitti, joku niiden pomo, pahoitteli ja ehdotti meille uudeksi tädiksi toista hyvin kokenutta terveydenhoitajaa eri neuvolasta. Hän oli ihana, hän kuunteli eikä hänellä ollut koskaan kiire(ilmeisesti varasi mulle aina tupla-ajan). Hän toi hyvin selvästi esille, että hänen kollega oli pahoillaan tapahtuneesta, mutta ei koskaan vähätellyt mun suuttumusta ja pettymystä. Mä tiedän, että se oli vahinko. Silti mä en voi koskaa