Minä vastaan tuulimyllyt
No niin. On vierähtänyt pitkä aika etten ole blogia kirjoittanut. Aluksi oli hukassa vastaus eduskunnan oikeusasiamieheltä, sittemmin sain kopion mutta kirjoittaminen on vaan jäänyt. Nyt Veeti on ollut pois kyseiseltä luokalta reilun vuoden ja voi silminnähden niin paljon paremmin. Veeti on alkanut itse puhumaan emolla tapahtuneista asioista ja usein näistä puhuminen aiheuttaa suurta ahdistusta ja surua. Olen myös itse muistellut mennyttä aikaa ja on surullista, mutta totta, että poikani voi noihin aikoihin todella huonosti. Usein sorrun syyllistämään myös itseäni, miksi en nähnyt kaikkea aiemmin. Avi tosiaan vastasi vain, että asia on jo ratkaistu eduskunnan oikeusasiamiehen toimesta ja heidän ratkaisu oli rehtorin vastine, jossa väitetään ettei ovea lukita ja että lapsi pääsee sieltä halutessaan pois. Veetiä kyseinen lause ihmetyttää, mutta häntä ei asiassa kuultu. Olen kysynyt Veetin asioita hoitavalta lakimieheltä voisinko vielä tehdä jotain, mutta se olisi turhaa. Asia